Erilaisuus

Vaikka mä olen luonteeltani sosiaalinen, oon huomannu ettei se pääse nykyisessä kotikaupungissani esiin. Musta tuntuu että täällä ei voi pukeutua, kuunnella musiikkia tai edes puhua miten haluaa vaan aina siitä sanotaan jotenkin.

Mun elämäni pelastus on oikeasti ollut annis, siellä mä oon saanut alkaa luoda omaa minääni, oon saanu pukeutua juuri niinkuin mä haluan ja tykkään. 

Meiän koulussa on paljon erilaisia ihmisiä, on lesboja, bi-seksuaaleja, heteroita. Oon oppinut myös siellä sen että kaikki kyseisiä seksuaalisuuntautumisesta huolimatta on ihmisiä. Sitä ei Salossa hyväksytä. Jos vähänkin vaikutat erilaiselta, sun kaverisi ei voi olla. Se on yksi ainoista asioista joka on jäänyt mulla kyseisestä kaupungista päällimäisenä mieleen. Mä oon saanut myös kokea kyseisen asian koska tiedän että en rakastu sukupuoleen vaan ihmiseen. Tiedän sen että voin jonain päivänä ihastua myös samaa sukupuolta edustavaan henkilöön mutta en pidä sitä yhtä suurena mahdollisuutena kuin sitä että menen aikuisena naimisiin miehen kanssa.

Mä oon saanut monia uusia ystäviä viime vuoden aikana joista noin 60% ovat juuri lesboja tai bi-seksuaaleja. Mä en kuitenkaan ajattele sitä että ne haluavat olla mun kanssa yhdessä koska mä tiiän että ne ajattelee mua vain ystävänä. Sillä eihän heterotkaan yritä jokaista vastakkaisen puolen edustajaansa joiden kanssa on ystävyyssuhteessa, yleensä. 

Miten musta vaan tuntuu että tää kaupunki pitelee mua mun raajoista kiinni. Tuntuu siltä kuin mun sisin olis kahlittu kiinni mun kehoon eikä se saisi lähteä pois. Täällä ei saa olla oma itsensä, täytyy lillua massan mukana. Mä tiedän miltä tuntuu kun oletetaan et oot täysin samanlainen kuin muut. Se ei tunnu kenestäkään hyvältä, mä tiedän sen.

Mä en oo ikinä saanut olla täällä sellainen kuin mä olisin halunnut. Mä tiedän onneksi sen että mä joudun olemaan tässä nykyisessä kaupungissa enää sen kaksi vuotta jonka jälkeen mä muutan omaan kaupunkiini. Tiiän että kyseinen kaupunki on joko Tampere tai Turku. Sen näkee sitten.

ILMOITUSASIAA

Liittykää uudestaan lukijaksi! Jos ette sitä tee niin ette saa bloggerissa tietoa uudesta postauksesta, tämä on siis hyvin tärkeää jos haluatte seurata blogiani!!

pus, wilma

pari kuukautta vanhoja räpsyjä

Mä selailin mun kuvakansioita ja nämä kuvat tuli esiin! Oli kyllä sen verran onnistuneita otoksia että päätin jakaa ne teillekin :-)







Nää on otettu siis 25.06 eli noin pari kuukautta sitten ja olin nähtävästi Sylvin kanssa kävely/kuvauslenkillä. Mun suosikki näistä on tämä viimeinen! Voin sanoa itsekin että ihan onnistunut otos ;-)

tapaillaan, wilma

minun tyylini, my style, min stil

Teen nyt tämän ennen uutta ajastettua postausta, josta vinkkasin facebookissa ;-)

Musta tuntuu että mulla ei ole minkäänlaista tyyliä vaan pukeudun vähän niinkuin mielialan mukaan. Joskus mulla on päällä tosi tyttömäiset vaatteet ja joskus ei. Mutta toivon että nää kuvat selventää sitä!

Tässä nyt ensin näitä paitoja mistä tykkään ja minkälaisia mulla on. Mä rakastuin tohon tiikeritoppiin se on aivan ihana! Mulla on aivan valtavasti toppeja, mä aina vaan ostelen niitä vaikka tällä hetkellä kannattaisi ehkä vähän painottaa pitkähihaisiin syksyn ja talven tullessa... Mulla on yleensä päällä just toppi ja huppari yläosana. Mun mielestä myös toi löysähuppari olis ihan superkiva! 

Sinistä, sinistä, farkkua, farkkua?

Mulla on varmaan neljät farkut tällä hetkellä joista käytän ehkä kaksia, mun pitäs ostaa enemmän pitkähihasia koska noi mun nykyset ei oikein sovi niiden kaa. Mä tykkäisin ihan superpaljon tollasista helpoista mekoista, jos niihin laittaa vähän hienomman paidan niin ne voi laittaa heti joihinkin juhliin kun taas jonkun topin kanssa ne sopivat arkeenkin! Shortseja ei voi myöskään olla ikinä liikaa, ne sopivat kaikkien paitojen kanssa, ja jos on kylmempi niin sukkikset on aina keksitty! Erityisesti nuo ovat lemppareitani missä on tuollainen sydän ♥

Mä en pidä itseäni mitenkään kenkäihmisenä sillä mulla on myös tälläkin hetkellä ne tasan yhdet punaset conssit. Omistan kyllä tuollaiset punaiset ballerinat mutta ei mulla oo oikein hametta minkä kanssa voisin niitä käyttää! Toivottavasti asia korjaantuu viikonloppuna. Nuo avaruusvansit on oikeesti ihan täydelliset mun on pakko saada sellaset, eli toivottavasti ne löytyvät ensi kesänä jalastani ;-)...

Viimeisinä muttei vähäisempänä asusteet! Mullahan ei ole korvareikiä ollenkaan korvissa mutta nyt tässä jossain voisin käydä sellaiset laittamassa, koska haluaisin niin paljon tuollaisia eläinkorviksia! :D Mulla on myös tällä hetkellä kassina tollanen kangaskassi mutta siinä on koiria eikä kissoja, toi on kyllä tosi hauska laukkukin! Tiiän että kaikilla on tällä hetkellä tollanen kanken mutta tollanen sitruunankeltanen olis ihana ja mä tietäisin että se kestäisi kauan enkä toista reppua tarttisi! Ja en ees selitä tota hymypipoa :)

Tämä oli nyt tälläinen postaus mitä tykkäsitte? Seuraava kirjoitus tulee perjantaina ellen nyt tässä kahden päivän aikana ehdi mitään kirjoitella. Näkyillään :*

p.s Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

uusi alku, new beginning, ny början

Mä oon jo pitkään huomannut sen, että mun blogi ei ole enää niinkuin minä itse. Se ei enää kuvaa minua. Persoonaani, ulkonäköäni, omaa sisimpääni. Tänään olen koko päivän muokannut ulkoasua, poistanut tekstejä, kuvia ja yrittänyt kirjoittaa.
Tämä on uusi alku minulle, teille ja tälle blogille. Kerron nyt vähän itsestäni tässä postauksessa, koska myös uudet lukijat saavat tietää vähän itsestäni :)

Olen siis Wilma nimeltäni ja täytän 15 vuotta ensi vuoden huhtikuussa. Asun Salossa ja käyn kahdeksannetta luokkaa Anna Tapion koulussa, Aitoossa. Kyseinen koulu on sisäoppilaitos ja saatte myös tietää kyseisen koulun elämästä seuraamalla tätä blogia! Minulta voi myös kysyä koulusta kommenteissa tai sähköpostilla welmunetti@gmail.com! Vastaan nopeasti ja varmasti jokaiseen viestiin ja kommentttin :)
Harrastan laulamista, valokuvausta ja pianonsoittoa. Musiikki on aina kuulunut mun elämään ja toivon että se kuuluu myös tulevaisuudessa, ihan vanhuuteen asit. Olen itse opetellut soittamaan pianoa, tai no kävin viime vuonna tunneilla mutta ei se kauheasti auttanut, että en oikein päässyt "eteenpäin" soittamisessa. Mulla on kamerana se iki-ihana Canon EOS 1100D josta haluaisin päästä eroon ja ostaa uuden kameran mutta kaikki aikanaan. Mulla on myös kaksi putkea ihan normi 18mm-55mm ja sen lisäksi zoomiputki (55mm-250mm).

Mulle on todella tärkeitä ystävät, sillä ilman niitä en varmaan pystyisi elämään :D Mun tärkeimmät kaverit on Tampereella asuva Anniina, mun kämppis Milja, Minna joka oli mun eka "oikea" kaveri anniksesta, Hilma joka on mun paras luokkakaveri ja Klaudia joka on mun kanssa samalla luokalla ja ollaan sitä kautta tutustuttu. Näiden henkilöiden kanssa oon nauranu monet naurut, itkenytkin ja oon jokaista tainnu läimäistä selkäänkin vähän liian kovaa... hehheh. Mä tiedän että voin luottaa näihin ihmisiin aivan 100% ja ne voi luottaa muhun.

Mun pikkusisko on mulle ihan sairaan tärkeä, mä vihaan sitä ihan sairaasti samalla kun en vois ees ajatella elää ilman sitä. Mä en ees haluu tietää kuinka monta kertaa se on purrut mua tai mä oon hyppiny sen päällä. Mun perheeseen kuulu Olgan lisäksi äiti, isä ja meidän koira kääpiösnautseri Sylvi joka on mun lempikuvattava mut mä en taida olla ihan sen lempikuvaaja...
Olga on myös todella usein mun mallina, joten varoittavana sanana voin sanoa että sen kuvia tulee löytymään tästä blogista paljon. Joidenkin mielestä jopa liikaa.

Mä kirjotan tässä blogissa siitä minkälaiset sukat mulla oli tänään päällä, mikä mua suututti tai nauratti, mitä mun on pakko saada mutta lompakossa ei oo senttiäkään, siitä kuinka herääminen maanantaisin viideltä on aivan hirveätä, mikä musiikki sai mun selässä lentelemään kylmiä väreitä, mikä katutolppa sai mun mielikuvituksen liikkeelle, vihasta, rakkaudesta
elämästä.

p.s mun instagram on wimllaa ja ask on wilmauh. mua saa siis seurata ja kysellä melkein mitä vaan! :)